Kesä on todellakin täälä. Ja niin myös kesätyöt. Viimeviikkoisten valmistujaisjuhlien jälkeen ollaankin palattu nopeasti takasin karuun arkeen, tälläkertaa tosin vähän erilaisissa merkeissä, nimittäin töissä ! Kesälomasta ei tietoakaan, muutaman päivän nautiskelin ennen töiden alottamista ja siinäki ajassa kerkesin jo tylsistyä.
Tosiaan, viimeviikolla meitä valmistui iso joukko lähihoitajiksi ! Kolmen vuoden uurastus palkittiin ja vihoviimen saatiin itellemme oikea
ammatti. Hurjaa ! Tuntuu oudolta että Effica- kirjauksen perjään ei enää tarvikkaan laittaa "lh-opisk Sini", vaan saa jättää opiskelijan roolin taakse ja ottaa oikeasti vastuun, oikeana lähihoitajana. Töissäkäyminen ei tuota ongelmia, palkkapäivä lähestyy ja lämmintä riittää ! Rusketusrajat vahvistuu ja sisälle paistuu. Tankkarin ilmastointi ei ole parhaimmasta päästä ja saa olla ikkunat ja ovet selällään jatkuvasti.

Haluaisin hieman kertoa itestäni, olen siis 19 vuotias naisenalku kotoisin Perhosta. Kokkolasta on kolmen vuoden aikana tullu jo toinen koti ja tätä kämppää on voinut sanoa "kodiksi" jo jonkin aikaa. Asuin siis serkkuni kans samassa kämpässä koko opiskeluajan ja tästä paikasta on tullu ainaki mulle tärkee. Nyt asustelen samaisessa kämpässä veljen ja poikakaverin kans, ainakin tämän kesän. Nykyään tulee vähemmän harrasteltua mitään, kiitos laiskuuteni. Salilla oon yrittäny käydä säännöllisesti vähän kohottamassa kuntoa. Nuorempana ratsastin säännöllisesti, nyt en oo ees reilun vuoteen koskenu koko hevoseen..
Eilen kävin Seinäjoella sairaanhoitajan soveltuvuuskokeissa, toivottavasti tärppää ja pääsen syksyllä muuttamaan Etelä- Pohjanmaalle ! Kokeita jännitin turhaan aivan liikaa. Aamulla seittemän aikoihin ajellessa Seinäjoelle kerkes mieleen tulla vaikka mitä kauhukuvia kokeista,
"mitä jos en löyäkkää koululle" , "mitä jos oonki vääränä päivänä menossa" , "mitä jos oon unohtanu jotain" , "mitä jos en osaakkaan mitään".
Valmistujaisia juhlittiin ensin torstaina koululla, ja lauantaina kotona sukulaisten kesken. Juhlia alettiin suunnitella jo hyvissä ajoin keväällä, ja sitten viimein se päivä koitti. Sain vihdoinkin laittaa mun prinsessamekon päälle ja kävellä jännittynein askelin koululle hakemaan todistusta. Juhla oli sopivan lyhyt ja sisälsi todistusten jaon ja lauluesityksen, tippa meinas tulla silmään kuunnellessa opettajan laulua. Lauantai aamu alko kampaajakäynnillä ja juhlien viimeistelyllä. Päivällä juhlittiin virallisemmin ja illalla Kokkolaan pienimuotoisille jatkoille. Molemmista päivistä tuli ikimuistoisia ja en unoha mun ihania luokkakavereita ikinä !
Nauttikaahan kesästä ihmiset, nii kaua ko sitä kestää !!
<3:llä Sini