Venetsialaisia vietettiin viikko sitten, Sini Sabotage tuli hämärästi nähtyä ja ilotulitustakin kerettiin katella. Perjantaina olin yheksään asti töissä ja sen jälkeen tyttöjen kans kaupunkiin. Lauantaina hyvästelin kolmivuotisen asuinpaikkani, rakkaan Tankkarin vitosen lopullisesti. Pieni surun häivähdys kävi mielessä kun viimesiä kamoja vietiin pois ja ovi laitettiin lopullisesti minun osaltani lukkoon. Paljon mahtavia muistoja siihen taloon jää ja niitä tullaan vielä muistelemaan pitkän aikaa.
Venetsialaisten lauantai-iltana suunnattiin jälleen kerran torille. Porukkaa oli kertyny enemmän kuin edellisiltana, ehkä jopa tungokseen asti. Ilotulituksen jälkeen löysin vanhoja tuttuja joiden kanssa suuntasin jatkoille baariin. Mahtava ilta takana, mutta pitänee todeta, että onneks Venetsialaiset on vaan kerran vuodessa. Kuvia tästä viikonlopusta ei ikävä kyllä ole :(
Aion viettää tänään laiskaa sunnuntaita sairastelun merkeissä, eikö sunnuntait oo vähä jopa laiskottelua varten ?
